{"id":110,"date":"2016-04-12T18:00:51","date_gmt":"2016-04-12T18:00:51","guid":{"rendered":"http:\/\/riittanikula.fi\/?p=110"},"modified":"2016-04-12T18:06:06","modified_gmt":"2016-04-12T18:06:06","slug":"ajatuksia-rakennussuojelusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/riittanikula.fi\/?p=110","title":{"rendered":"Ajatuksia rakennussuojelusta"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/riittanikula.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/2016\/04\/2016-04-12-21.04.54.png.png\"><img decoding=\"async\" title=\"2016-04-12 21.04.54.png\" class=\"alignnone size-full\"  alt=\"image\" src=\"https:\/\/riittanikula.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/2016\/04\/2016-04-12-21.04.54.png.png\" \/><\/a> <\/p>\n<p><strong>KAUNIS VAI RUMA? TARPEEKSI VANHA VAI LIIAN NUORI?<br \/>\nRAKENNUSSUOJELUSSA KESKUSTELU LUKKIUTUU JATKUVASTI SAMAAN UMPIKUJAAN.<\/strong><\/p>\n<p>Ker\u00e4tess\u00e4ni taas kerran aiheesta ajatuksia uuden keskustelun pohjaksi muistin t\u00e4rke\u00e4n pienen kirjan. Suosittelen kaikille Erkki M\u00e4ki\u00f6n kunniaksi julkaistua pamflettia, jossa yli 60 kirjoittajaa&nbsp; tiivist\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmansa muutamalle sivulle.<\/p>\n<p>Asiasta toiseen.<br \/>\nKirjoituksia restauroinnista ja rakennussuojelusta.<br \/>\nMuseovirasto.<br \/>\nRakennustieto Oy, Helsinki 2011.<\/p>\n<p><strong>Oma juttuni &#8221;Tyylihistorian raunioilla&#8221; t\u00e4ss\u00e4.<\/strong>&nbsp;<br \/>\nKirjassa, s. 195-197. <\/p>\n<p>Kultasepp\u00e4 katsoo kohdettaan luupin l\u00e4pi, arkkitehtuuria tuijotetaan tyylin k\u00e4sitteen l\u00e4pi. Kultasep\u00e4n selitykset korujen arvosta on helppo uskoa. Taloista tahtoo&nbsp; tulla riita, koska arvoarvostelmat eiv\u00e4t vakuuta. Yksi kohde perustellaan&nbsp; arvokkaaksi barokin huomattavana edustajana, toinen p\u00e4\u00e4see suojelulistoille funktionalismin varhaisena edustajana.&nbsp; Rakennukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t tyylihistorian tarinan peittoon.&nbsp; Yksitt\u00e4isen kohteen ainutkertainen arvo j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi, eiv\u00e4tk\u00e4 rakennukset n\u00e4ill\u00e4 puheilla j\u00e4senny kulttuurimaisemaksi.<\/p>\n<p>Arkkitehtuurin historian tutkijat ovat viime vuosikymmenet urheasti hakeneet uusia arviointitapoja, mutta asiantuntijoiden keskustelu on pysynyt sis\u00e4piiriss\u00e4, johon (muut) virkamiehet saati poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t osaa tulla sis\u00e4\u00e4n. Selkeist\u00e4 suomenkielisist\u00e4 teksteist\u00e4k\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 ole pulaa, kirjoja ja lehti\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. Sellaisetkaan ajankohtaiset tietopaketit kuin Rakennustaiteen seuran tai Icomoksen Suomen osaston j\u00e4sentiedotteet tuskin kuitenkaan kuluvat p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n<p>Ns. tavalliset ihmiset ja kuvalehdet kysyv\u00e4t tutkijalta yleens\u00e4 ensimm\u00e4iseksi, mit\u00e4 tyyli\u00e4 arvokkaaksi v\u00e4itetty kohde edustaa ja odottavat yksisanaista vastausta. Tyylihistoriallinen luokitus toimii toki jatkuvasti vanhaan tapaan menneitten vuosisatojen yleisesitysten juonena, mutta rakennussuojelun ja ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksen argumentaatiossa tyylipuhe ei vakuuta.<br \/>\nTilanne on omituinen. Kiinnostus vanhoihin rakennuksiin on kasvanut hyvinvoinnin my\u00f6t\u00e4 ylenpalttiseksi. Luvuttomat talo- ja tavaralehdet kertovat tietenkin, ett\u00e4 yleinen ilmapiiri on kehittym\u00e4ss\u00e4 suopeammaksi rakennussuojelulle.&nbsp; Voisi ajatella, ett\u00e4 ihmiset ovat herkistyneet aineettomille arvoille. Lehti\u00e4 lukiessa optimismi hapertuu.&nbsp; Talot esitell\u00e4\u00e4n arvokkaiksi toistamalla vanhoja tyylitermej\u00e4 rinnan modernien suunnittelijanimien tai tuotemerkkien kanssa. Tyylit tekev\u00e4t taloista arvokasta tavaraa. Maailman taidehuutokaupoissa on jo myyty modernismin ikonisia huviloita. (Financial Times 19.4.2008)<\/p>\n<p>Totisena taidehistorioitsijana olen yh\u00e4 syvemmin huolissani siit\u00e4, ett\u00e4 menneitten aikojen kulttuurin ymm\u00e4rrys on hyvinvoinnin kasvaessa j\u00e4\u00e4nyt uudella tavalla kaupallisten trendien ja muotien jalkoihin ja t\u00e4t\u00e4 on tukenut tutkijoiden mukavuudenhalussaan suosima tyylihistorian v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6.&nbsp; Alkaa olla vaikea saada ket\u00e4\u00e4n uskomaan, ett\u00e4 vanha ja kaunis esine, joka tuottaa mielihyv\u00e4\u00e4 on ihana ja arvokas t\u00e4ysin riippumatta siit\u00e4, l\u00f6ytyyk\u00f6 sille tyylinimitys vai ei.<\/p>\n<p>On vaikea selitt\u00e4\u00e4 uskottavasti, ett\u00e4 jokaisella kohteella on oma erityinen historiansa, joka on tutkittava ennenkuin siihen kajotaan. Mit\u00e4 uudemmasta rakennuksesta on kyse, sit\u00e4 hankalampaa.&nbsp; 1900-luvun tyylinimitysten helistely menee jopa huikeasti koomisen puolelle. Omat opinn\u00e4ytety\u00f6ni ovat t\u00e4st\u00e4 hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4.<\/p>\n<p>Kriittinen taidehistoria on viime vuosikymmenill\u00e4 tuottanut paljon tuoreita n\u00e4k\u00f6kulmia visuaalisen kulttuurin tarkasteluun. Vahvaksi kasvanut historiografinen tutkimus on tukenut analyyttist\u00e4 suhtautumista selitt\u00e4misen kaanoneihin. Teoreettiset tekstit ovat rohkaisseet katsomaan tarkkaan kaikkea silmiin osuvaa ja tutkimaan sit\u00e4 ennakkoluulottomasti my\u00f6s osuvia k\u00e4sitteit\u00e4 etsien.<\/p>\n<p>N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 empiirinen tutkimus ja akateeminen analyysi ovat kasvaneet eroon toisistaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n rakennussuojeluty\u00f6ss\u00e4 heitet\u00e4\u00e4n helposti herjaa teoreetikoista, jotka eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 mit\u00e4\u00e4n aineellisesta maailmasta. Teoreetikot puolestaan ohittavat kylm\u00e4sti empiirisen tutkimuksen&nbsp; arvon. <\/p>\n<p>Paikkojen kokemisen ja omien havaintojen, julkeasti jopa el\u00e4mysten&nbsp; pohjalta kirjoittamiseen kyltym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kiintyneen\u00e4 tutkijana olen vuosikymmenet ihaillut kollegoita, jotka ovat pystyneet kirjoitamaan jopa rakennuskulttuurin inventointeja niin, ett\u00e4 luetteloita lukee ilokseen. Parhaat inventoijat ovat kolunneet alueensa niin, ett\u00e4 kohteiden luettelo on kiehtova matkakertomus paikkoihin ja niiden aikoihin. Silloin tutkija on saanut arkistotiedot ja omat kokemuksensa el\u00e4v\u00e4\u00e4n tasapainoon. <\/p>\n<p>Yhdentekeviksi j\u00e4\u00e4vien inventointitekstien aneemisuus perustunee&nbsp; kiireeseen, puuttuvaan ammattitaitoon tai turhaan uskalluksen puutteeseen.&nbsp; Taitavienkin tutkijoiden ongelmana ovat rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n arvojen esitt\u00e4misen k\u00e4sitteelliset vaikeudet: esteettiset ja historialliset arvot on hankala mahduttaa samaan yht\u00e4l\u00f6\u00f6n. Tyylihistoria on ainoa yleisesti, kansainv\u00e4lisesti ja vuosisatojen mittaisesti hyv\u00e4ksytty j\u00e4rjestelm\u00e4, jonka puitteissa omat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4t esteettiset el\u00e4mykset on turvallista yhdist\u00e4\u00e4 historian kulkuun, kirjoittaa selitys tieteellisen n\u00e4k\u00f6iseksi. Viel\u00e4 1800-luvun arkkitehtuurin kohdalla salonkitanssi sujuu. <\/p>\n<p>Todellinen ongelma tyylihistoriaan perustuvista luokituksista ja arvoarvostelmista tulee, kun p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n 1900-luvun arkkitehtuuriin. Sit\u00e4 on paljon ja useimmat ihmiset koulutuksesta riippumatta kokevat p\u00e4\u00e4osan siit\u00e4 enimm\u00e4kseen &#8221;tavalliseksi&#8221;. Aina, kun lehdist\u00f6 repii riemua rakennussuojelukiistoista, joutuu huomaamaan, miten avuttomia esimerkiksi lautakuntien j\u00e4senten ja valtuutettujen perustelut omille n\u00e4kemyksilleen voivat olla. Koettua ja opiskeltua tietoa on harvalla, huoleton mutu riitt\u00e4\u00e4 monen t\u00e4rke\u00e4n mielipiteen perusteluksi. Ongelmana on perustietojen puute, eiv\u00e4tk\u00e4 siin\u00e4 juhlalliset tyylitermit auta.<\/p>\n<p>Viime vuosina Museovirasto, Rakennustaiteen museo ja moni muu instituutio on ansiokkaasti kehitt\u00e4nyt verkkosivujaan.&nbsp; Helsingin kaupunginmuseo tarjoaa jopa kaupunginosien inventointeja verkossa.&nbsp; Tutkijana olin onnesta py\u00f6rryksiss\u00e4, kun ensi kertaa klikkasin kartalta kohdetta ja sain sen perustiedot samantien tunnistuskuvan kanssa ruudulle. Tunsin el\u00e4v\u00e4ni tiedon vallankumousta. Olisiko mahdotonta saada t\u00e4llaista perustietoa koko maan alueelta kirjastoihin, kouluihin ja koteihin? Nyt kun valtakunnallisesti merkitt\u00e4vien rakennettujen kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6jen luettelo on tarkistettu ja vahvistettu, se tarjoaisi hyv\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdan.<\/p>\n<p>Selke\u00e4sanainen ja -kuvainen perustiedosto ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 tukisi uudella tavalla kotiseudun ja rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n harrastusta. Joka koneelta tavoitettavat inventoinnit kannustaisivat paikkojen kiertelyyn ja auttaisivat ihmisi\u00e4 saamaan edes jostakin kulmasta kiinni nopeasti muuttuvasta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n.&nbsp; Tyylihistorian portaat eiv\u00e4t siihen opasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>KAUNIS VAI RUMA? TARPEEKSI VANHA VAI LIIAN NUORI? RAKENNUSSUOJELUSSA KESKUSTELU LUKKIUTUU JATKUVASTI SAMAAN UMPIKUJAAN. Ker\u00e4tess\u00e4ni taas kerran aiheesta ajatuksia uuden keskustelun pohjaksi muistin t\u00e4rke\u00e4n pienen kirjan. Suosittelen kaikille Erkki M\u00e4ki\u00f6n kunniaksi julkaistua pamflettia, jossa yli 60 kirjoittajaa&nbsp; tiivist\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmansa muutamalle sivulle. Asiasta toiseen. Kirjoituksia restauroinnista ja rakennussuojelusta. Museovirasto. Rakennustieto Oy, Helsinki 2011. Oma juttuni &#8221;Tyylihistorian [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-110","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sekalainen"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/riittanikula.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/110","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/riittanikula.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/riittanikula.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/riittanikula.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/riittanikula.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=110"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/riittanikula.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/110\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":115,"href":"https:\/\/riittanikula.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/110\/revisions\/115"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/riittanikula.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=110"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/riittanikula.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=110"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/riittanikula.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=110"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}